Historia

Kansallisarkisto/Viipurinläänin verollepanokartta vuodelta 1777-1778/125 Ruokolahti 69:1a-d Geometrick Charta öfer Langinsikiös och Pellins Ägor i Torsantaka By Ruokolax
Tämä kartta on kooste neljästä kartasta, jotka on yhdistetty.
PDF-tiedostoKemppila vanha kartta.pdf (24.5 MB)
Lataa tästä korkea resoluutio-versio kartasta
Kansallisarkisto/Viipurinläänin verollepanokartta vuodelta 1777-1778/125 Ruokolahti 68:1a-b Geometrick Charta öfer Thomas och Johan Kempisers Hemmans Ägor i Torsantaka By Ruokolax
Tämä koostuu kahdesta vanhasta kartasta.

Tietoa Torsantaan sekä Jukajärven  kylien sekä Myllykosken  historiikista (kuvia ja karttoja)

 

-          Torsantaan ja Jukajärven kylien alue on tunnetun historiansa aikana ollut aina rajamaata. Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja kulki tunnetulta osaltaan Torsan järvestä Särkilahteen eli kylien alue oli osa Ruotsia ja Novgorod oli vain runsaan 10 km päässä. Täyssinän rauhan (1581) raja kulki myös Torsasta  Särkilahteen, mutta rajanaapuri vaihtui Venäjäksi. Uudenkaupungin rauhan (1721) raja kulki keskeltä Jukajärveä (Haukkavuorissa on rajamerkkejä, Haikaniemessä on kivivalli sekä ns. Multamäen päällä 4 venäläistä sotilashautaa) ja  jukajärveläisistä tuli venäläisiä kun taas torsantakalaiset olivat ruotsalaisia aina vuoteen 1743 saakka. 1743 jälkeen kummatkin kylät olivat osa Venäjän valtakuntaa kun rajalinjaksi muodostui Kymijoki vuoden 1743 Turun rauhassa pikkuvihan jälkeen.

-          kyliemme alue on ollut Venäjää 66 vuotta pidemmän ajan kuin muu Suomi, joka tuli Venäjän osaksi v 1809 Suomen Sodan jälkeen

-          sitä milloin ensimmäiset asukkaat ovat tulleet kylille, emme tiedä varmuudella, mutta asustus kylille lienee muodostunut 1700 luvulla, jolloin Torsantaan kylässä on ollut 3 taloa (Kemppinen, Lankinen, Sikiö) ja Jukajärvellä 2 taloa.

-          selkeitä, luettavia vanhoja karttoja on ollut vaikeaa löytää, mutta Viipurin läänin veronkantokartat v 1777-8 ovat jotenkuten luettavia (vanhaa ruotsia) ja selkeitä. Ohessa on kaksi karttaa, jotka on yhdistetty kuudesta kartasta.(kartta 1; 4 karttaa, kartta 2; 2 karttaa) Alkuperäiset kartat löytyvät  osoitteesta (www.narc.fi), kartat ovat arkistossa kunnittain ja kartat löytyvät kohdasta 125 Ruokolahti, 68:1 a-b ja 69:1 a-d. Sivuilla on paljon mielenkiintoista aineistoa.

-          Toivottavasti kartat antavat kuvan lähes 250 v takaisista kylistämme. Erittäin mielellämme otamme tietoja mm. karttojen taloista ja asutuksesta. Ja jos tekstissä on virheitä, olemme kiitollisia korjauksista.

Myllykosken Historiikista

-          Myllyjoki on ollut uittoväylä v 1833 alkaen ja uittotoiminta jatkui 130 vuoden ajan loppuen vuonna 1963. Koskessa on ollut 3 uittoränniä, joista viimeinen purettiin uittojen loputtua. Koskessa uitettiin tukkein ja propsien lisäksi myös runsaasti halkoja.

-          uitettavat puut kerättiin Savonkaidan, Riitjärven ja Ihanlanjärven rannoilta ja laskettiin koskesta alas. Puut jatkoivat matkaansa Jukajärvien ja Lieviskänjoen kautta Saimaan rannalle, jossa tukit ja propsit niputettiin ja halot nostettiin rannalle kuivumaan. Halot lastattiin kuivumisen jälkeen lotjiin ja viettiin Viipurin kautta Suomenlahdelle, osa päätyi aina Pietariin saakka.

-          uitot Myllykoskessa ovat konkreettinen ja tärkeä osa paitsi paikkakunnan historiaa, myös Suomen teollistumisen historiaa, jolla maamme vauraus on rakennettu. Näistä lähtökohdista on suuri vahinko, että viimeinenkin, hieno ja erittäin taidokkaasti tehty uittoränni purettiin v 1967. Sitä eivät olleet tehneet kirvesmiehet, sen tekijät olivat puuseppiä.

-          Myös myllyjä on paikalla ollut useita. Myllyssä jauhettiin jauhoja, sahattiin puita ja tehtiin pärehöylällä päreitä kattamistarpeiksi.

-          Olipa myllyissä myös generaattori. jolla tuotettiin sähköä lähitalojen    tarpeiksi. Sähköjohtoina käytettiin piikkilankaa.

-          viimeisin myllyrakennus purettiin noin v 1970 paikkeilla.

-          Myllykoskeen on myös yritetty rakentaa voimalaitosta v 1957- 8, mutta hanke jäi kesken johtuen epäselvistä maanomistusoloista. Muistona hankkeesta on laavun alapuolella oleva betonibunkkeri. Tässä yhteydessä koskeen louhittiin myös toinen vesiväylä.

Myllykosken historiaan liittyen otamme mielellämme vastaan kertomuksia ja tarinoita sekä julkaisemme vanhoja valokuvia näillä sivuillamme

 

 

Kalervo Javanaisen muisteluita Torsantaan ja Jukajärven kyliltä:

Tekstit kopioinut Raija Kuusisto Torsantaka-Jukajärvi facebook-sivustolta Kalervon luvalla.
 

1.2.2019

Hyvää viikon vaihdetta ryhmäläisille! Muistelen nyt miten Suojelusenkeli on matkassamme. Oli vuosi 1965 joulun jälkeistä aikaa. Olin armeijassa silloin. Äidillä ja isällä oli puhelinkeskus mökin seinissä ja ne lehmän kantturat navetassa! Olivat vaikuttaneet Armeijan herrat  kunpääsin viikon työlomalle kotiin homaamaan ynikeille purtavaa! Lääpärin Esan kanssa käytiin traktorilla hakemassa heiniä ja pehkuja! Sitten minä vielä,  ennen kuin loma loppui,  otin Lankisen Martilta hevosen ja äitimuori lähti mukaan hakemaan Siitosesta Veljeksiltä heiniä! Oltiin poispäin tulossa,  siinä turvesuon kohdalla oli korkea mäki sen vanhan tien aikana. Oltiin siellä mäen päällä huomasi jotain vähän outoa sen teen käyttäytymisessä. Aloin ihmettelemään sain hevosenkin pysähtymään, huomasin että aisa oli lähtenyt pois tapista, mikä on siinä reen jalaksesa. Sain aisan takaa paikalleen! Olisi voinut käydä huonosti jos en huomannut tilannetta siellä mäen päällä, oli pitkä alamäki toiseen suuntaan mihkä päin oltiin menossa! Olisiko saattanut käydä Heinäkuorman päällä istujille huonosti - saati sitten hepalle!

28.1.2019

Nyt näihin talviin on tämäkin talvi omalla tavallaan erikoinen, kun ei ole suojakeliä ollut ollenkaan! Ja kun pakkanen laskee huomattavasti silloin tulee lunta lisää! Tässä viime talvi oli kuin talvi konsanaan! Sitä ennen oli moninaisia talvia kärrikeli vain! Oli niitä kovia talvia silloinkin kun opeteltiin A ta ja iitä! Muistan,   olinkohan toisella luokalla, oli kovat pakkaset joulun jälkeen. Oli Jukajärven koulukin aika kylmä! Mysyt ja lapaset käsissä oltiin oppitunneilla! Alakoulun opettaja Hämäläinen vei meidät muksut omaan asuntoonsa kuuntelemaan Hiihdon maailmanmestaruuskisoja. Oli 50km hiihdosta kysymys, Hakulisen Veikko muistini mukaan voitti! Sen muistan,  että Hiltusen Kalevin isä oli yksi, joka oli tekemässä jotain koulun lämpimyyden eteen. Oli kait purutäytteet seinissä painuneet, että sinne täytyi saada täytettä seiniin! Ja muistini mukaan loppuaika minkä kävin koulua oli huomattavasti lämpimämpi! Että tälläinen muisto!

 

18.1.2019

Mietin kaikenlaista mennessä elettyä! Olisiko ollut jotain 1962 kun kiersimme Ruotsalaisen Paulin kanssa Kemppilän -Torsantaan-Jukajärven kylien ympäristössä EG metsiä 50metrisen mittanauha kanssa. Mittasimme Päivisen Veljesten kaivamat ojat,  mitä oli paljon, kun monta vuotta olivat kaivaneet kesäisin! En tiedä mikä oli mittauksen tarkoitus? Mutta tuli nähtyä sen kulmakunnan metsämaisemat tavallista tarkemmin! Ilmajärvellä oli korkea mäki mistä näkyi Kaukopään tehtaat! Sinä kesänä tuli kyllä liikuttua normaalia enemmän! Pauli Ruotsalainen oli talvisin EG-jakomiehenä. Se oli sitä aikaa kun ei ollut tietoa monitoimikoneista! Tekomies piirsi tukkiliidulla tukin latvapäähän pituuden eli monta jalkaa se tukki oli pitkä ja montako tuumaa se latvamitta oli! Tulihan niitä asioita itsekin tehtyä pienessä määrin! Kyllä varmasti paljon helpompaa oli armeijan jälkeen kun meni ja pääsi Kaukopään hommiin! Voihan se olla isot kasat sellua ja paperia mitä tuli käsiteltyä!

12.1.2019

Hyvää Lauantai-iltaa! Tuli mieleeni, että ei sitä rahaa ollut nuorilla siihenkään aikaan kun minä olin alle rippikouluiän! Oltiin sen ajan Torsantaan-Jukajärven koululaisia. Eräänä kesänä Liimatanlammen itäpuolella, jossain Ruotsalaisen Pekan komennossa, kuokittiin laikkuja. Kai mielestäni niihin laikkuihin kylvettiin männyn siemeniä! Ei ollut mahdottoman pitkiä huilitaukoja, harvakseltaan kuitenkin! Se oli merkki kun lähettiin töihin, Pekka rykäsi ja nousi seisomaan, otti rukkaset kiven tai kannon päältä, oli istunut niitten päällä! Oli se kuitenkin kuumalla ilmalla aika rasittavaa, mutta rahakin oli tarpeeseen! Joskus kerron kun olin Ruotsalaisen Paulin kanssa ja mitattiin Päivisen Veljesten kaivamista metsäojia!

6.1.2019

Kerron nyt juttua, joka saataa osaksi olla muutakin mitä kerron! Mutta näin minä sen muistan, ennen nykyisen Eräjärvi-Jukajärvi nykyistä tietä.

Härkojassa oli vielä puutavaraa; kuitupuita ja tukkeja! Paikkakunnalla liikkui kulkumiehiäkin. Eräskin Herra kait oli saanut luvan Lampisen Toivolta ja piti majaansa Lampisen rantasaunalla ja kävi Härkojassa kuorimassa kuitupuita. Aina seuratiin koulun pihalta kuinka kauan Kulkuri kestää jään päällä kun kevätjäät alkoivat olla heikkoja! Ei mennyt kuitenkaan jäästä läpi! Oli hiukan huonosti varustettu jätkä. Kemppisen Augusti antoi kumisaappaat kaverille! Hävytön haasteli kylillä, että hyvät saappaat sai, mutta pyrkivät ontumaan kuten entinen isäntä! Tapahtui samana keväänä kun yhtenä sunnuntaiaamuna Javanaisen mökissä heräiltiin ja aamukahvia meinattiin ruveta nauttimaan. Äitini lähti hakemaan maitoa saunalta kun se oli siellä jäähtymässä. Muori meni saunalle ja mies alkaa huudella;" Älä emäntä säikähdä,  mie täällä" muori tuli tohkeissaan sisälle ja kertoi juttua, Äijjä tuli sitten sisälle ja puolustelemaan tapausta! Oltiin juuri sitä aamukahvia juomassa! Isäukko sanoi kuin te tolla tavoin menette ihmisten rakennuksiin yöllä tietämättä asiaa! Kaveri alkoi nostaa puukkoa tupesta, Isäukko tempaisi pyöreen jakkaran pöydän vierestä ja sanoi Herra on hyvä ja painaa sen puukon tuppeensa, tai pahemmassa tapauksessa toinen meistä on laudoissa ja toinen raudoissa! Tilanne laukesi siihen, kun Kulkuri uskoi, että mökin ukko on tosissaan! Olen ajatellut asiaa monet kerrat ja uskon että isäukon sana olis pitänyt, ottaen huomioon että hän häiritsi tavallaan toisten kotirauhaa! Tämä sama ukkelihan puukotti Särkilahden tien varrella Peten Baarilla jotain miestä ja meni metsään karkuun.  Kai Poliisit saivat kiinni!

3.1.2019

Hyvää alkanutta vuotta 2019 ! Tuli mieleen itsestäni yksi hölmö tarina! Pikkupentuna oltiin Lankisen Ilma-kummini kiusana, minä ja siskoni Eine. Oli talvi ja laskettiin vesikelkalla mäkeä siitä talon päästä missä nykyisinkin on kellari.  Saunakin oli nykyisellä paikallaan! Ilma-kummi oli keittänyt maasaippuaa kuten silloin oli tapana. Eläinten suolista ja rasvoista keitettiin saippuaa padassa ja lipeäkiveä laittoivat siihen keitokseen, en tiedä tarkoin tuliko siihen muuta! Kun oli keitetty niin kauan että suolet ja rasvat oli hajoneet ihan täysin,  että keitos oli liemimäistä! Sitten jos oli talviaika laitettiin se pata hankeen jäähtymään! Kuinka ollakaan se saippuapata sattui olemaan meidän pentujen mäenlaskupaikalla kääntymässä.Tietysti laskimme sitä pataa päin ja saippualiemet lumihangessa.  Me pennut saatiin jalkoihin liikettä -  kotimökilläpäin oli vauhdikasta menoa! Eikä ees saatu selkäsaunaakaan! Minä sitten aikuisena Ilma-kummille juttelin asiasta ja hän kommentoi,  että kaikki se siekin muistat! Siinä juttu miten käy kun äly on jättänyt!

 

14.12.2018

Hyvää Perjantai iltaa! Muistui mieleeni kuinka kakarana välillä joutui tekemään sellaista mitä ei niin olis tykäytkään! Me kakruna nukuimme siskoni Einen kanssa aitassa! Monet kerrat muistan kun äitimuori herätteli kukon laulun aikaan. Kakarat herätkää kantamaan tukkusia suojaan ennenkuin aamukaste haihtuu! Koska silloin eivät lehdet murene tukkusista. (eli kerpuista sanoivat jossain päin Suomea!) Tukkusia syötettiin lehmille ja lampaille! Koska se oli heinän lisäksi eläimille kait terveellistä!. Mökissä kun oli kaksi lehmää ja muutama lammas! Eläimille oli Enso-Gutseitin maalle Härkojaan tehty aitaus sen vanhan tien ja järven väliin! Eläin kun mihin tottuu ja oppii niin se osaa toimia oikein! Lampaat ei nimittäin olleet kiinni mitenkään. Ne oli lehmien luona aina,  vaikka aidassa oli piikkilanka ja riuku! Olivat kuulema -  ihmiset kertoivat-  aidan ulkopuolellakin välillä, mutta aina ne löytyivät kun mentiin hakemaan!

7.12.2018

Kerrompa jutun ajalta kun Jukajärvelle ajoi vielä Linja-auto! Oli keskikesän juhlan aika. Viipurin Linja-autoyhtiön kuljettajat olivat tulleet viettämään Juhannusta Jukajärven kylille! Kuinka ollakaan olivat menneet Tarhaniemeen.  Siellä oli kymmeniä vuosia tyhjillään ollut vanha talon rähjä! Pojat järjesti oikein kunnon grillijuhlat . Sanontahan, että humalainen ei ole selvän väärti! Tottakai laittoivat tulet sellaiseen uunin tulisijaan missä ei vuosikymmeniin oltu tulta pidetty! Kuinka ollakaan torppa syttyi tuleen.  Oli kuulema tarkalla, että ei yksi mies jäänyt tuleen! Kävihän siellä palokuntakin! Luukkosen Taunolla oli heiniä siellä, paloivat! Oli oikein JuhannusKokko! Nythän ei ole ollut aikoihin koko Viipurin Linja-autoyhtiötä! Silvennoisen Sakarihan oli yhteen aikaan kuskina ko. yhtiössä! Mutta ei Sakarilla ollut mitään osuutta tapaukseen! Viina on viisasten juomaa,  siksi ei pidä kenen tahansa nauttia alkoholia!.

3.12.2018

Hyvää alkanutta Joulukuuta kaikille ryhmäläisille! Ajattelin, että täytyy kai uskoa, että suojelusenkeleitä on olemassa! Minulle pikku sällinä meinasi joskus olla noutaja likellä. Siitosen Arvo kävi aina sahaamassa tukkiloita siellä meidän likellä Lankisen pellon traktorikulmassa monen moninaisia kertoja! Miehet toivat hevoskyydillä niitä pölliä sahattavaksi. Joskus jos oli enempi Arvo haki traktorilla! Olihan siellä joskus hevosiakin useampia. En muista kenen hevonen oli kun hevonen kai luuli, että pitää ottaa taakse päin.  Olin juuri siellä kärrin takana ja heppa alkoi työtää kärrejä taakse ja minä olin jo siellä kärrin alla. Onneksi miehet huomasivat tämän ja tulivat apuun. Näin en joutunut hevosen kavioiden polkemaksi!

 

Toinen tapaus sattui Lankisen Eernestin pellolla! Lääpärin Veli oli vetelemässä Zetor- merkkisellä traktorilla kiviä pois pellolta.  Siihen traktorin perään oli kehitelty rautalevy ketjuilla traktorin perässä kiinni! Me pojan koltiaiset otettiin kyytiä sen lootun päällä,mutta eihän siellä oltu iisisti - piti hyppiä niitten ketjujen päällä. Kuinka ollakaan Javanaisen köllikkä poika putosi ketjujen päältä alas ja toinen jalka oli jäämässä sen lootun alle!  Onneksi Veli huomasi tapauksen! Kyllä tuli kyydin ostajille liukas lähtö lootun päältä. Melkein kirjoitti pysymään mahdollisimman etäällä! En sitten minäkään uskaltanut kotona sanoa mikä  jalkaani oli sattunut! Ne on niitä juttuja, että niitä vaan on sattunut ja sattuu aina noihin verrattavia tapahtumia! Pojat on poikia! Ja äidit tekee uusia poikia!

 

30.11.2018

Tulipa tässä mieleen se Kanteleen Pappa, joka havitteli sitä Kemppilän Myllykosken voimalaitosta.   Olipa oikeastaan hyvä juttu,  että se loppui se projekti!

Se oli tarkka poika sokeeksi mieheksi Kanteleen poika, joka asui jonkin aikaa siinä kiinteistöillä! Luukkosen Erkki oli muurarina siinä korjausprojektissa silloin aikoinaan! Erkki tarinoi joskus kun hän oli omasta mielestään tehnyt kuten oli sovittu,  mutta kun hän meni seuraavana päivänä,  töihin niin kaveri oli käsin tunnustellut edellisenä päivänä tehdyn työn ja ei hyväksynyt nytkään ja puratti ja tehtiin taas uudelleen! Kait se kävi ylivoimaiseksi kun ei perhe oikein pitkään ollut siinä! Westerlund Umppoko omistaa paikan nykyisin!

 

22.11.2018

Tuli mieleen vanhat käsityön taidot, jotka nykyaikana ovat jääneet kaiken kiireen ja elämän ja toimituksen rinnalla unholaan! Muistan kun Pohjalankilasta RitanTuomas oli joskus Lankisen Ilman ja Martin luona! Tuomas teki saaviloita ja pyttyjä! Minun äitinikin tietti saavin! Sitten oli Siitosen Arvo, joka myös pystyi tekemään puuastioita. Olisiko varmasti vielä yksi henkilö jolla varmaan oli taipumuksia, mutta mutta tuli elämässä vaikeuksia! En tiedä oliko Kostiainen Kallella myös taito hyppysissään! Kovasti hän Kalle Pappa touhusi pienessä verstashuoneessaan aina kun kävin postia noutamassa Kostiainen eteisestä!

15.11.2018

Mietin mennyttä aikaa! Oli 1959 tai 1960 jommin kummin! Käytiin, en muista kuka oli toimen alkuunpanija, Halosenkylän koululla tonttuleikkiä harjoittelemassa.  Ohjaajana oli Terttu Rantasola. Harjoittelimme Ruokolahden Rajun Jukajärven kyläosaston pikkujouluihin,  jotka toteutui Eräjärveltä Maamiesseuran talolla! Lifländerin Eino käytti meitä  harjoituksissa.  Olihan siellä kylillä vielä mun ikäisiä ja vähän vanhempia tonttuja. Kyllä se jotenkin oli mieleen jäänyt tapahtuma! Lifländerin Erkki oli hanuristina juhlissa! Taisi olla viimeisiä kertoja kun Maamiesseuran talolla pikkujouluja vietettiin! En nyt muista kuka oli tapahtuman täytäntöönlaittaja?

 

13.11.2018

Hyvää harmaata marraskuun tiistai-iltapäivää! Muistan,  kun Eräjärven - Jukajärven välistä tietä rakensivat.  Niin yksi jos toinenkin maanomistaja oli hyvin tarkkana, että ei olisi mennyt yhtään ylimääräistä neliötä,  uuden tien alle! Mutta kuitenkin olen jo aikaisemmin kertoillut mimmoista kynnöspeltoa se vanha tie oli. 

Tavallaan oli kuin Pahainen kärrytie! Nyt tie on toista luokkaa mitä 60 vuotta sitten!

 

12.11.2018

Tuli mieleeni eräs henkilö,  joka jäi vahvasti mieleen sellaiselle koltiaiselle kuin minä! Kairivaaran Tauno,  alunperin ( Sikiö) oli Rauma Repolan työnjohtajia! Ennen kuin Halosenkylän - Kaukajärven alueella ajeltiin autolla talvella niin Kairivaaran Tauno ajeli moottoripyörällä hevosteitä pitkin iso BMV siinä sukset sivulla ja tuulisuoja! Joskus kuuntelin,  että jyriseekö ukkonen keskellä talvea mutta ei se ollut kuin Kairivaaran Tauno Ja Iso BMV Moottoripyörä!

 

11.11.2018

Muistoja menneiltä kansakouluajoilta! Muistan,  olin muistaakseni 4-luokalla. Aina välitunnin loputtua kun kello soi - mitä järjestäjät soittivat välitunnin päättyneen, piti järjestäytyä jonoon pääsisäänkäynnin eteen! Normaalisti opettaja tuli keittiön läpi pääovelle, mutta joskus opettaja kiersi ulkokautta oppilasrivien takse!

Kerran rohkeat;  Kemppisen Veikko ja Raijaksen Esa järjestivät pienen nahinan ja opettaja tuli takakautta.  Pojilla ei ollut aavistustakaan asiasta! Yks Kaks Iivanaisen Yrjö tarttui poikia korvista kiinni ja pani jonoon! Nykyisin jos moista tapahtuisi niin saattaisi opettajalla olla ikävyyksiä tiedossa! Iivanainen Yrjö oli hiukan kovaluontoinen opettajaksi. Liekkö luullut, että sotilaallista kuria voi soveltaa koululaisiinkin! Oli kuuleman mukaan armeijassa käynyt kadettikoulun. Hän oli kuitenkin lukenut opettajaksi! En muista hänen puolisonsa nimeä joka opetti alaluokkia!

4.11.2018

Kerrompa nyt jutun, jonka muistan kohtalaisesti mielestäni! Sikiön Juho vai Juhani oli ketterä Pappa.  Ajeli aina lehmiä Rapakoon viljelys suolle.  Sikiöillä Rapakon kankaan reunasta meni tie sinne suolle! Pappa kerran tuli meidän kotimökille ja pyysi lähtisikö lapset hänen kanssaan ongelle Liimatan lammelle! Lähdettiin, minä ja siskoni Eine Papalle seuraksi onkireissulle.  Saatiin niitä pieniä mustia Ahvenia! Oli mukava reissu eikä Papan tarvinnut olla yksin! Pappa oli ahkera,  pilkoi polttopuita siinä pellon kulmassa aina keväisin! Mukava henkilö!

30.10.2018

Hyvää tiistai iltaa! Tämä juttu on nyt kertomus ja totta joka sana! Vuonna 1964 syksyllä oli hankalat ajat Javanaisen perheessä lokakuun alkupuolella. Isä joutui Helsinkiin,  en muista mihin sairaalaan,  tutkimuksiin epämääräisten vatsakipujen takia. Minun piti mennä Kouvolaan Karjalanprikaatin Krh.Komppaniaan asepalvelusta suorittamaan 15.10.64 klo 24.00 mennessä! Äitimuori jäi sen puhelinkeskuksen kanssa ja kaksi lehmää navettaan! Ei paljon naurattanut! Mutta nuorille oli pelastus se kun Lennätin oli myöntänyt apulaisen puhelinkeskukseen 6 tunniksi päivää kohti! Sitten tyttö,  kuka siinä silloin oli,  niin kävi aamulla 3 tuntia taas illalla 3 tuntia. Muori pääsi hoitamaan ne lehmät aamuin, illoin! Jotenkin kevääseen päästiin. Minäkin pääsin -65 keväällä siviliin ja sitten menin Kaukopäähän töihin kesäloman tuuraajaksi. 35vuotta olin Kaukopäässä trukin kuljettajana! Terveys petti sitten.  Olisin ollut niin kauan kuin olisivat pitäneet! Jotta näin kaikki totta! Isä kuoli keväällä 1966 vatsasyöpään!

26.10.2018

Joo -  muistaako kukaan kun ennen aikoinaan kotikissa tuli vanhaksi ja jouduttiin luopumaan lemmikistä! Lapsille ei suoraan sanottu tilannetta vaan keksittiin Mirrin lähteneen oljamiin Tarhaniemeen ja ajastaan tulisi kotiin!

 

18.10.2018

Hyvää syksyistä torstai-iltaa! Kovasti oli Torsantaan kylän pikkutilallisilla uskoa tulevaisuudesta! Muistan kun rakensivat sen viljankuivurin siihen -  oli kai Lankisen Einon maata -  missä se vieläkin on,  yksinäisyydestä kertoen menneestä ajasta! Kyllä siinä varmaan 100.000kg ellei miljoonia viljaa kuivattiin, sinä aikana kun se toimi.  Aika aikansa kuitenkin.   Nyt on jo miehe, t jotka sitä touhusivat,  kaikki tuonpuoleisessa! Rauha heidän muistolleen! Muistan kun olin vielä kotona ja yöllä nukuin aitassa niin  kuivurin hurina oli musiikkia korville! Jotenkin se elämä siihen aikaan oli mielenkiintoista aikaa! Kuivuri oli kai rakennettu jotain v. 1957 kuitenkin ennen1960!  Sitä oltiin jo siinä iässä että ei oikein tietänyt mitä isona tulee!

 

10.10.2018

Pätkähti päähäni! Ennen siihen aikaan kun isä lampun osti ja äiti sen äkäpäissään särki! Sitä paikalistietä kun kunnostivat aina talven jälkeen, niin ei ollut kuormaajia tekemässä sorakurmia! Se oli bilnäsin tiheäpistoinen, millä miehissä mättivät sorat auton kyytiin! Sitten taas piti lapiopelillä tasoittaa sinne tielle! Että verrattuna nykyaikaan oli lihasvoimalla moni asia! Sitten kun alkoi olla henkilöautoja useammissa taloissa,  se vanha tie kun routi talvella ja keväällä routa suli.  Sitten se tie oli pahimoileen kuin kynnöspeltoa! Ei aina päässyt autolla läpikään! Että näin vielä 60 vuotta sitten! Nyt on jo monta kymmentä vuotta ollut asiat huomattavasti paremmin!

 

19.9.2018

Hyvää Keskiviikkoiltaa! Muistui mieleeni kun vanhaan aikaan ei ollut metsäänkorjuu niin koneellistettu kuin nykyisin! Oli paljon hakkuumiehiä ja hevosilla siirettiin puut autoteitten varteen ja vesistöjen rannoille. Hevosilla ajettiint tukkeja ja kuitupuuta odottamaan jäitten lähtöä ja uittoja!  Hakkuumiehiä sekä hevosmiehiä oli maalaistaloissa kortteeria. Esim.  Lifländerin Yrjön talossa oli hakkuu- sekä ajomiehiä! Lankisen Eernestin talossa myös! Lifländerissä oli jostain Joensuun suunnasta.  Siinä oli funteeraamista kun miehet sanoivat välillä,  että lähetään Käymään Pihassa! Moni varmaan tajuaa missä menivät käymään?

Lankisen Eernestin Talossa oli Orimattilasta Jauhon Matti. Hän oli monet talvet ja kaveri oli melkein kuin olis kuulunut Lankisen porukkaan oli siis  kuin omassa kotonaan! Pikkuinen mies mutta ei teoiltaan! Kävi aina meidänkin mökissä niinkuin naapurissa konsanaan! Hällä oli ainakin yhtenä talvena kaverina nuori mies. Kävin niitten hakkuulla männyn käpyjä keräämässä!

 

14.9.2018

No nyt vähän hymyä huulen ja tuskin kukaan pahoittaa mieltään? Ei Tässä mitään hävytöntä ole! Jokainen joka on ollut vähänkään pitempään kylissä muistaa henkilön! Kosken Aaro kun oli Jukajärvellä sekä Torsantaan kylissä tuttu henkilö! Aaro läht mistä tahansa ja sanoe,  että hän lähtee Rauhan laaksoon, kuvanollisesti Rauhan ja Aaron mökki oli tavallaan kahden mäen välissä Jukajärven rannassa! Siitä Aaro huumorimiehenä keksi sen Rauhan laakson! Olin Aaron kanssa aikoinaan ja  pidettiin hevosrahtitetä liikenöitävässä kunnossa! Silloin ei vielä ollut koneita kuten nykyisin! Puut tuli siitä huolimatta autotien varteen! Ei kyllä sinä talvena aika käynyt pitkäksi! Näitä tälläisiä ihmisiä olis hyvä olla enemmänkin!

 

11.9.2018

Mietin erästä humoristista juttua, joka on jäänyt kuulopuheena muistini sopukoihin! Torsantaan kylän pojat jäivät aina porukkakyydillä tansseissa! Kylän pojat menivät katsomaan Ryhjäniemeen miten Onni olisi selvinnyt edellisen illan rinnoista! Vanha Jaakko loihe lausumaan kun pojat menivät.Meirän Onni makaa vielä pers pyllys! Vanha Jaakko kun oli kuuleman mukaan paennut Venäjältä Suomeen. Sen takia puheeseeen oli vähän muuta murretta sotkeutunut! Vanha Jaakko oli mukava ihminen,  asiallinen ja tykkäs suorasta puheesta.Kerkesin olla Jaakon kassa muutamaan kertaan jossain talossa töissä!

 

7.9.2018

Pitäisköhän kirjoittaa miten ennen monenlaista kaupustelijat kulki kylillä,Muistan kun Isäni tietti huopalapikkaat suutarilla, joka möi työtään kiertelemällä kylillä. Olivat ihan pijetävän näköiset.  Ne kävivät hyvin enneaikaisiin hiihtimiin. Kippurakärki kävi siihen nahkalenkkiin mainiosti! Sitten oli niitä tinureita -  kuparipannuihin kun ne pyyhkäsivät pinnan sisäpuolelle niin oli jonkin aikaa hyvän näköinen! Separraattorin osat ja samalla lailla ohut tinakerros niihin osiin mitkä kasattiin ennen maidon separointia! Monikaan ei varmaan muista miten voita kotona tehtiin? Minä olen yksi niitä onnellisia joka olen kirnunutkin voita. Äiti laitoi kermat -  sellainen pystyKirnu, missä oli sellainen puinen mäntä millä survotiin sitä kermaa ylös alas liikkeillä.  Viimein sinne tuli sitten sitä voita! Sitten se äiti pesi sen voin moneen kertaan että piimä piti saada voista pois ettei jäänyt kirjavaksi! Mutta kyllä oli olevinaan meijerivoi Kotiviini jälkeen huonon makuista ensi alkuun! Että täläistä tällä kertaa!

 

3.9.2018

En ole liikkunut moneen kymmeneen vuoteen Syrjäsaaressa päin. Joku puhui, että ison Jukajärven ja pienen Jukajärven välisessä salmessa ei olis siltaa ollenkaan! Tulihan siellä nuorempana liikuttua! Muistan sen Leinosen Aleksin, joka oli metsänvartija Valtiolla Syrjäsaaressa, hänen jälkeensä tuli Auvisen Viljo ! Ei kyllä ollut naapurit liian likellä! Aleksi oli kova Pappa puhumaan toinen ei meinanut saada puheenvuoroa ollenkaan! Siellähän on salolla teitä vähän joka suuntaan äkkinäinen pian eksyy!

30.8.2018

Moni ei varmaan muista - vuosilukukin on nyt hukassa - joskus ainakin noin 60 vuotta sitten kun Ihalanjärven jäällä kävi lentokone, joka vei ihmisiä yläilmoihin maksua vastaan! No tottakai me pojankoltiaiset katsomaan moista ihmettä! Oliko olleet
kuuluisat Karhumäen veljekset. Eikö se Aero lentoyhtiö ollut heidän yritys harjoittaa lento liikennettä! Ja eikö tämän nykyisen Finnairin juuret juonna sieltä? Voin olla väärässäkin! Silloin se laskeutui keskelle selkää Ihalanjärvessä Kukkosalmelta päin ja  tuli siihen Koivurannan kohdalle. Kun lähti ilmaan niin itään päin nousi!
Muistaako kuka moista tapausta? Vai oliko Tämä mielikuvituksen tuotetta?

26.8.2018

Hyvää Sunnuntaita! Kerronpa mitä muistan postinkulusta Eräjärveltä - Jukajärvelle! Posti tuli Eräjärvelle Linja-autossa arkisin jotain klo 10.seutuihin. Muistini mukaan se oli Auvisen talo vanhan Sulkavan tien varrella! Aikoinaan muistan Raijaksen Augusti kuljetti postia.  Kesällä pyörällä ja oli moottoripyörä sitten myöhemmin ja talvella hevosella kirkkoreki perässä! Ainakin ensimmäinen paikka oli Halosenkylällä Ylä-Jussila mihin jätti, ja olikohan Savuaho Toivola että jätti siihen koskapa olis tullut pitkä matka noutaa suunnasta mistä hyvänsä. Sitten oli Torsantaan kylä eli Suurkemppilä, paikkoja oli monia vaihtui aina miten halusivat ihmisten käydä tiloissaan! Koska koko kylän posti meni samaan paikkaan sitten vastaanottajat hakivat itse missä se kulloinkin oli haettavissa! Rantasolan Eenokilla oli jonkin aikaa sitten se siirrettiin minun kotini eteiseen en muista pitkäänkö se tuli meille! Sitten siiryi Kostiaisen Sulon eteiseen ja siitä jossain vaiheessa tuli jokaiselle melkeinpä oma laatikko yleisen tien laitaan! Se oli kait niitä aikoja kun läksin kylästä omaa elämää koettamaan! Sehän oli Eräjärvelläkin postipaikka tai paremminkin jo Posti Virran Oskarilla ja sen jälkeen Luukkosen Sanni hoiteli Postia!

 

24.8.2018

Kirjoitetaan välillä enempi miehiä kiinnostavasta asiasta! Kuten Tiedätte Lankisen Martti oli Tosi Automies! Marttila oli Puutavara-autoja monta peräkkäin. Oli De Soto ja siinä vanhan ajan laitteet. Mun Isäni oli Martilla apumiehenä jonkin aikaa. Miehet kun ajoivat Koivutukkieja Kaukopäähän Vuoksen satamaan Saimaan jäälle! Oli se joutsalainen Saksi systeemi millä yksi tukki kerrallaan nostettiin kuormaan. Apumies laittoi sakset kiinni tukkiin ja Martti käytteli sitä puominostinta kun se oli mekaaninen laite! Aikamoisia kuormia eto vehje se Sotokin kuljetti. Olin kerran ottamassa kyytiä kun koulusta oli vapaapäivä! Hyvin nousi Bio- Vuoksen ohi menevä mäkikin ylös!  Jos olis ruvennut sitomaan en tiedä mitä sitten olis tapahtunut! Olihan Martilla Volvokin, missä oli tukkivehkeet! Mutta Volvossa kävi huono säkä kun ihmisellä välillä käy noita muistamatomuusjuttuja.  Jostain ihmeen syystä unohtui vedet jäähdyttäjään ajosta tulon jälkeen! Senhän tietää kuinka kävi moottorin.  Loki halki! Koska siihen aikaan ei ollut noi pakkasnesteet niin kehittyneitä kuin nykyisin! Toinen syy oli se kun Lankisilla oli karjaa ja  karjakeittiössä oli iso muuripata. Siinä lämpesi vesi aamulla sieltä kun kaateli kuumat vedet jäähdyttäjään  niin moottori lähti hyvin käyntiin eikä sitä sammutettu kun illalla vasta! Sitten laskivat vedet maahan!

 

 

 

20.8.2018

Tuli mieleeni eräs mielenkiintoinen persoona - eläinlääkäri Armas Kovasin.  Varmasti hänet tunsivat kaikki 50 vuotta sitten kenellä oli karjaa. Kovasin ajeli samalla tasolla aina. Olikohan sen niminen kun Veikko Rinne, joka kanteli aina laukun sinne minne Kovasin tahtoi! Ensimäinen toimenpide oli käydä talon emäntä katsastamassa! Sitten kyseltiin onko talossa viinaa? Sitten kolmas kysymys oli minkälainen eläin on kipee? Muistan kun meidän lehmä oli repinyt ison haavan etujalkojensa väliin. Kovasin oli kuin pikku poika lehmän alla ja operoi haavaa! Kyllä lehmä parani! Loppujen lopuksi ylimääräisistä operaatioista siinä välissä ei oikeastaan ollut suurtakaan harmia! Appiukko sanoi, että Kovasen Armas oli nuorena kuulunut Talikkalan Urheilijoihin oli jossain paikassa pienessä hutikassa kävellyt näytöstyyliin käsillään! Omalla tavallaan mieleen jäävä persoona!

16.8.2018

Tahtoo mennä nämä jutut itsekeskeisiksi! Mutta ei se ollut hirveen äveriästä se elämä silloin lapsena tosin en ole nälkää nähnyt koskaan enkä ole kituvan näköinenkään! Itse piti välillä keksiä jotain että sai vähän taskurahaa! Minä keräsin männynkäpyjä. Aina kun oli löysää aikaa niin Reppu selkään ja jos jossakin oli mänytukki leimikoita kaadettu niin sinne käpyjä keräämään! Kun niitä oli kaksi-kolme hyvänkokoista säkkiä täys -  säkit potkukelkkaan ja Aarne Ylä-Jussila otti ne vastaan.  Punnitsi ne ja luki pojalle kolikot kouraan! Ja taas oli Pikku Kalervolla hyvä mieli niin kauan kun kolikoita oli Taskun pohjalla!

13.8.2018

Aikoinaan 50luvun loppupuolelle saakka oli Härkojassa pitkät ropsipinot siinä missä on se kuusikko voimalinja alla on sitä muutama ropsi tullut kuorittiua silloin melkein pentuna vielä! Tämä oli ennenkuin nykyinen tie tuli! Sitten kun jäät lähtivät ne pudotettiin järveen ja uitetiin pienen Jukajärven kautta Lieviskän jokea pitkin Saimaaseen! Muistan kun Pikku poikana isä oli siellä uitossa koko viikon. Viikon vaihteessa kävi kotona katsomassa perhettä! Aika paljon maailma muuttunut! Ei tarvita enää metsuria siinä tarkoituksessa kuin vielä 50 vuotta sitten! Serkkuni Pauli kerkesi parikymmentä vuotta isänsä kanssa tehdä hakkuutöitä! Sitten kun tuli koneet metsiin. Paulikin pääsi Kaukopäähän töihin! Hyvä niin! Minullehan äiti muori sanoi kun tulin Armeijasta v. 65  että mene Enso-Gutseitin metsätöihin mutta ei tehonnut! Läksin ja pääsin Kaukopäähän töihin ja 35 vuotta tuli käytyä! Piti lopettaa kun selkä ei kestänyt istumatyötä! Kärräilin kartonkirullia kuljetusneuvoihin! Ja Sellupaaleja!

 

8.8.2018

Kerron nyt miten joukossa tyhmyys tiivistyy! Mikähän takia se keväisin kun järvien jäät alkaa käydä heikoiksi niin sinne jäälle mennään! Meitä oli porukka ennen koulun alkua aamulla oli kevät jo aika pitkällä siinä Onni Karttusen luksus huvilan ja Härkäsaaren välillä! No sitä huvilaa ei silloin ollut siinä vielä. En tarkkaan muista ketä kaikkinensa oli paikalla. Raijaksen Esa oli se päähenkilö. Esa putosi yllättäen jäästä läpi meni aivan umpisukeluksiin ja me jotka olimme säikähdimme tietysti. Ihme ja kumma Esan pää ilmestyi siihen paikkaan mistä äitisikin jään läpi joku oli vielä kekseliäs heitti jotain puseron hihaa että Esa sai siitä kiinni. pääsi jäälle! Esa kiireessä Kotiin vaatteita vaihtamaan! Opetajakaan ei saanut tietää! Oli muistaakseni Iivanaisen Yrjö! No siihen loppui sinä keväänä jäätä pitkin kulkeminen! Sitähän piti kulkea aina Osuuskaupan rannasta Härkojaan. Joskus ei meinanut päästä rantaan kun oli matala ranta ja siitä rannasta jää meni aikaisemmin huonoksi! Olihan siinä Esan putoamisen paikalla Veikko Kemppinen, Veikko Lankinen ja Seppäsen poikia joku! Ehkä muitakin

1.8.2018

Kirjoitampa entisaikojen eläinten auttamisesta. Muistan kun pienessä mökissä oli eläminen välillä tiukkaakin! Ei se raha ollut oikein löysässä mitenkään. Nykyisin tuntuu että on helpompaa! Äitini piti kahta lehmää ja ne oli passatava niin, että ne eivät olleet samaan aikaan vasikoimassa. Näin saatiin maitoa läpi vuoden! Kerran vasikka ei syntynyt oikeittaan ja kuoli emon sisään! Ei silloin ollut niin helppoa kuin nykyisin! Luukkosen Taunon Äiti oli kai tehnyt aikaisemminkin niitä pelastushommia! En muista hänen nimeään olisko ollut Annamari. Hän tuli ja pieni sen vasikan sinne lehmän sisälle! Näin lehmä pelastui. Muistan kun mumolla oli kädet kyynärpäitä myöten veressä! Ilman tätä toimenpidettä siihen aikaan lehmä olis menetetty! Anteeksi verijutut!

4.8.2018 Kalervo

Kerrompa hiukan henkilöstä, jota ei varmasti Torsantakanta- Jukajärvellä nuorimat kylien alkuperäiset asukkaat muista! Siinä Rantasolan Pellon keskellä mssä oli se matala pitkä asuinrakennus mikä oli se Javanaisen Simon ja Helgan paikka! Kemppisen Annamari asui siinä jonkun aikaa! Henkilöä kutsuttiin kylällä Napakka Mariksi. Hän oli aika iloinen mummo. Kun meidän vanhemmat olivat jossain reissussa niin hän oli vahtimassa mua ja siskoani Eineä.  Meillä ei siskon kanssa ollut kuin vähän yli kaksi vuotta ikäeroa! Rattoisa mummo! Sitten muuttivat yhdessä Kemppisen Annamari ja Tellan Annamari sinne Pyykön naapuriin mikä oli kaupan kautta siirtynyt Uuno Pyykölle! Enempää en mummojen elämästä tiedä kun itsekin olin muuttanut kylästä työn perässä Imatralle!

 

6.7.2018

Tämä asia on vain kuultua tarinaa kukaan ei ole pystynyt toteen näyttämään koska sodan syyksi on asia mennyt! Siinä missä on ennen Pulkin Ollin ranta ja se sauna siinä siinä jossain olis ollut kylän yhteinen veneranta kuten Koivuranta on siellä kylän toisessa päässä! Sitä yrittivät aikoinaan selvittää mutta kun ei maarekisteripapereita kuulema löytynyt. Olisivat kuulema tuhoutuneet Viipurista siirtokuljetuksessa Mikkeliin tai Lapeenrantaan! Kun ei pyykejä löydy ne on kai jos kerran ovat olleet niin ennen Pulkin Ollin tuloa tilalle niin epäilevät että ovat tuhottu! Mutta millä todistaa kun ei papereita löydy mistään! Oli joku yrittänyt selvittää asiaa mutta yrittämiseksi jäi!Tämä on vain minun kuulemaani tarinaa!

16.6.2018

Hyvää Lauantaita Torsantaka-Jukajärvi ryhmäläiset! Nyt on semmoinen juttu, että olen kuullut kun aikuisena ihmiset on puhuneet asiasta! Se talo tai mökkikö oli siinä Rantasolan pellolla kun tullaan Eräjärveltä päin oikealla puolella Jukajärven tietä. On puheitten mukaan Javanaisen Simon ja puolisonsa Javanaisen Helgan torppa, pitäis olla ollut jonkinlainen tila tai pikkutila. En tiedä mitä on viime vuosisadan alkupuolella tapahtunut onko siellä 100 vuotta sitten tapahtumilla asioilla mitä osaa!? Eli se olis ollut Aaro,. Eevertti, Eino ,Iida ja Hilda Javanaisen Koti! Tämä on mun Siskoni Anneli, serkut Pauli, ja Eino Javanaisen pojat Voitto ja Timokin kertoneet! Olis kyllä mielenkiintoista tietää mitä on tapahtunut! Kun ei. Paljon kukaan jutellut jo tuonen tuville muuttaneista!

Jouko Siitosen vastaus edelliseen 16.6.2018

Hei! Tuohon Kalervon kyselyyn Javanaisten torpasta en juuri osaa sanoa, mutta muuten suvusta on hyvä tutkimus viime vuonna ilmestyneessa Kalpioitten sukukirjassa, jossa käy ilmi, että Anna Ristontytär Kalpio meni toiseen avioliittoon . 12.12.1852 Simo Juhonpoika Javanaisen kanssa, joka oli syntynyt Suikkalassa, mutta kuoli 8.10.1867 Torsantaka 2:ssa. Tuosta Annasta voidaan jäljittää Kalpioiden sukua taaksepäin kuusi sukupolvela ja päästään Ruokolahden Kalpialan kylään aina n. 1650 syntyneeseen Sigfrid Bertilinpoika Kalpioon, jonka kuolinvuodeksi arvioidaan v.1732. Tuosta Simon ja Annan avioliitosta viidestä lapsesta yksi oli Juho Simonpoika Javanainen, joka meni naimisiin Anna Martintytär Lankisen kanssa ja heille syntyi 6 lasta, joista yksi oli Simo Juhonpoika, joka meni sitten tuon Helka Kemppisen kanssa naimisiin ja heille syntyi mm. Kalervon mainitsema Aaro 28.3.1907 ja nuo Kalervon luettelemat sisarukset. Simo Juhonpoika oli myös naimisissa Maria Martintytär Lankisen kanssa ja tästä avioliitosta syntyi Evertti Juhonpoika Javanainen. Kyllä monien noiden syntymä ja kuolinpaikaksi mainitaan Torsantaka 2. Helka Javanaisen kohdalla syntymäpaikaksi mainitaan Kemppilä 2, 24.8.1870 ja ja kuolinpaikaksi Ruokolahti 6.9.1944. Kirjasta löytyy myös tietoa noiden muiden sukulaisten jälkipolvista. Kirjaa on saatavana mm. minulta ja sen hinta on 45,00 euroa. Kirja sisätää yli 9000 henkilön tietoja lähtien noista 1650 luvun Kalpioista Kalpialan kylästä, Luvussa on mukana myös puolisoja ja puolisoiden vanhempien nimiä. Kirjaa lukiiessa yllättyy miten moni meistä ruokolahtelaisista on toisilleen sukua kun mennään tuonne noin 10 sukupolven taaksi. Minunkin isäni esiäideistä yksi on kuulunut tähän Kalpion sukuun. Huomasin, että tuon Simo Juhonpojan ja Helkan lapsista Iida Maria on on mennyt Juho Juohonpoika Kalpion kanssa naimisiin heille on syntynyt Armas Kalpio 7.10.1928. Eivätkö nämä Iida ja Juhokin asuneet siinä kylällä ja oilemme näin sukua myös heidän kanssaan niin kuin Kuusiton Raijakin sisaruksineen. Raijan kanssahan minä olen kaksinkertainen serkku. Hyvää kesää teille kaikille toivottaen Jouko S.

6.6.2018

Tietääköhän yksikään Torsantaan tai Jukajärven nykyisistä asukkaista että Jukajärvellä on ollut Osuuskauppa Kemppisen Ailin vieressä aika pienessä mökissä. Mökissä asui viimeksi Lampisen Toivo. Olin aika pieni kun jalkapatikassa äidin kanssa käytiin siellä ostoksilla! Senaikaista tietä pitkin ei ihme jos yhteen suuntaan 5km olis tullut, kun se vanha tie oli mutkia täys! Tämä tapahtui kun en ollut vielä koulussa.Taisi olla jo Jukajärven Koulu valmis! Silloin rakensivat Osuuskauppa, joka nyt taitaa lahota paikalleen. Silloin kun minä vielä olin maisemissa Suikkasen Niilo oli myymälänhoitaja! Minun vanhin sisko aloitti Kansakoulun Kemppilän mitä myös Halosenkyläksi sanotaan Koulussa!

5.6.2018

Muistui mieleeni ihan naapuri! Olikohan nimi Joosefiina Lankinen. Lankisen Einon ja Lankisen Tuomaan äiti asui siinä Palomäellä, joka on  tilan nimi! Vaikee Mamma ajeli hevosella kuin ei mitään ongelmia! Minä kun olin pikkuinen jätkän alku hiukan pelkäsinkin. Joosefiina kävi naisia kuppaamassa kylillä ja meidän mökin saunassa myös.  Kuppaaminen oli sitä kun tehtiin pieniä haavoja useampia likekäin toisiaan ja lehmän sarvi imetiin haavojen päälle veri tuli sitten niistä haavoista! Vanha usko oli, että paha veri tuli pois, kolotukset helpottivat! Kai siinä sitten on perää!

Sirkka Iljon vastaus:

Jussinmäki se on ollut aina. Minuakin kutsuttiin Jussinmäen Sirkaksi. Tila on Palomäki. Minun tietojen mukaan siellä on asunut Juho ja Juhana nimisiä miehiä historian aikana. Yhden Juho Lankinen nimisen miehen olen lapsena tavannut. Myös Tuomas nimi on Lankisen suvussa monessa polvessa käytössä ollut nimi , nykyään Tuomas nimeä kantaa Veikon poika ja Kerttu nimeä poikani Pasin 3 -v. tytär , näin suvun nimet jatkavat perinnettä.

24.5.2018

Pitäisikö kertoa yksi kirkkoreissu minkä muistan mielestäni kohtalaisen hyvin! Oli Tellan Juhon hautajaisista kyse! Tellan Veijon Pappa! Me Javanaisen mukulat oltiin meidän perheestä mukana reissussa. Äiti ja Isä olivat samaan aikaan toisissa hautajaisissa. Rantasolan kohdalta lähdettiin Kuorma auton lavalle oli tehty ihmisten kuljetusta varten koppi missä oli sivuilla penkit. Hakulisen Tuovi oli kyytimiehenä! Siellä vaan käytiin Ruokolahden Kirkolla Juho satamassa viimeiseen leposijaan! Ei onnistuisi nykyisin. Poliisi saatais olla toista mieltä! Tämä kirjoitus on aivan tosi!

Tellan Juhosta vielä, muistan kun Juho kävi jalkaisin Kostiaisen Kainon kaupalla, joka oli siellä Myllypaikan ohi mentiin oisko ollut 0,5 km. Minä jo pojankoltiaisena kävin siellä kun vanhemmat laittoivat hakemaan jotain tavaroita! Tänä päivänä ei osata ajatella millaista elämä oli etenkin talvisin kun ei teitä aurattu .Kun Kostiaisen Kainolle tuli tavaraa Eräjärveltä niin ne piti hevospelillä hakea määränpäähän!